Viime viikolla elämä yllätti minut jälleen. Useamman kerran. Koiranpentumme sairastui ja joutui kalliiseen operaatioon. Perjantaina autostani meni ilmajousitus. Kiireet ja ajo loppuivat siihen. Kallis remontti on tulossa ja lakko viivästyttää varaosan saantia. Ajelen sijaisautolla.

Kuukausi sitten meidän eurooppalaisten turvallisuudentunnetta loukattiin. Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan.

Mikä erottaa keskustan muista puolueista? Mikä asia on vain ja ainoastaan keskustan politiikalle omaleimaista? Vastaus on luonnollisesti aluepolitiikka. Muun muassa tämä kävi ilmi Ajatuspaja Alkion Politiikan keskikenttä- selvitystyössä.

Viime vuosi oli kunnille vaikea. Niin myös meille. Korona-pandemian jatkuminen haastoi kuntalaisia, kunnan työntekijöitä ja kuntataloutta. Vaikka valtio antoi korona-avustuksia, jäi monen kunnan tilinpäätös tappiolle. Alijäämää ovat tehneet tämän hetkisen tiedon mukaan lähikunnista ainakin Pertunmaa ja Keski-Suomesta muun muassa Laukaa ja Keuruu.

Yli satavuotisen edustuksellisen demokratiamme rakenteet ja toimintatavat eivät vastaa enää nykyajan saatik tulevaisuuden tarpeita. Suomalaisilla on kyllä halu vaikuttaa ennen kaikkea itseään ja lähiyhteisöä koskeviin asioihin, kunhan se käy helposti ja vaivattomasti kotisohvalta. Samaan aikaan puolueet ovat etääntyneet kansalaisista ja heidän...

Olipa kerran keski-ikäinen nainen, joka oli jo pidempään haaveillut kakkoskodista maalla eli kesämökistä järven rannalla. Tämä nainen selasi kännykkäänsä eräänä lokakuisena iltana kuten satoja kertoja aiemmin. Mökkejä, vanhoja huonekaluja ja netin muita aarteita. Sillä kertaa silmiin osui eräs ilmoitus Facebookin roskalava-ryhmässä. Annetaan...

"Keskusta on Suomen suurin puolue. Se on entistä enemmän myös nuorten valinta." Näihin sanoihin päättyy visiomme Keskustasta vuonna 2030.

Jo lapsena olin poikatyttö, joka tykkäsi villeistä majaleikeistä, naapurin auton savilällypesusta ja jolle "hyvä jätkä" oli se kehuista parhain, vaikka prinsessamekon helmat hulmusivatkin. Sittemmin työ- ja opiskeluelämässä olen kokenut enemmän sielujen sympatiaa miesten kanssa.

Elämme identiteettipolitiikan uutta nousua. Luokkatietoisuutemme on korvautunut muun muassa rotuun, kulttuuriin ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvilla ryhmäidentiteeteillä, joita amerikkalainen politologi Francis Fukuyama kutsuu myös heimoiksi.