Kunnan me-henkeä rakentamassa
Valtuustosalissa alkaa keskustelutilaisuus palveluverkkoselvityksestä. Paikalla on muutama kunnanvaltuutettu, toimittaja ja pari kuntalaista. Samaan aikaan, kun kunnan viranhaltijat kipuilevat, miksi asia ei kiinnosta kuntalaisia tai miksi paikallislehdessä olleeseen kaavaehdotukseen ei saatu kuntalaisilta palautetta, tuskailee moni kuntalainen, miksi kunnan kotisivuilta ei löydy kuntalaisaloitteen tekomahdollisuutta ja miksi kuntalaisten mielipiteitä ei kuulla.
Kuntalaisten toiveet ja viranhaltijoiden tarjoamat keinot eivät aina kohtaa toisiaan. Vaikka keskustelutilaisuuteen tulisi salillinen väkeä ja kaavaehdotuksia ja kuntalaisaloitteita suoranainen sähköpostitulva, jää aina joukko kuntalaisia, joiden mielipide ei tule kuulluksi ja joita eivät valtuustosalit ja kunnan kotisivut tavoita. He ovat aivan tavallisia työssäkäyviä, lapsiperheitä, eläkeläisiä, opiskelijoita jne. He ovat useimmiten myös aktiivisia kuntapalveluiden käyttäjiä.
Kuntapalveluiden kehittämisessä arvokkainta tietoa tarjoavat käyttäjät eli kuntalaiset. Päätöksenteko on parempaa, kun kuntalaiset on otettu mukaan jo asioiden valmisteluun. Kipeisiin päätöksiinkin on helpompi tyytyä, kun on kokenut, että oma mielipide on tullut kuulluksi. Tätä resurssia kunnilla ei ole vara menettää.
Me olemme työssämme pohtineet uusia tapoja lisätä kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Toimivin tapa kuulla kuntalaisia on mennä sinne, missä ihmiset ovat: kirjastoon, kauppaan, torille tai kouluun. Kuulemisella pitää olla tarkoitus, asia, johon haetaan ratkaisua. Kuullut ajatukset kirjataan ja ne viedään osaksi päätöksentekoa.
Viitasaari halusi kuulla nuoria ja parantaa nuorten hyvinvointia. Koko yläkoulun nuoret kävivät luokka kerrallaan kertomassa, mikä heidän mielestään kotikunnassa on hyvää ja mikä kaipaisi parannusta. Nuoret toivoivat uutta paikkaa, jossa viettää aikaa sekä uutta harrastusta.
Nuorten itsensä kanssa alettiin toteuttaa tätä toivetta. Vuodessa syntyi kaksi kaikille avointa pakopelihuonetta ja uusi nuorisotila. Samalla saatiin tyhjillään ollut kunnan kiinteistö eläväksi. Tiloja kehitetään edelleen ja nuoret ovat tiiviisti mukana tekemisessä.
Kyyjärvellä osallistettiin kuntalaisia kuntastrategian luomiseen. Keskeiseksi nousivat kuntalaisille merkittävät paikat, esimerkiksi satama. Yhdessä kuntalaisten kanssa satamasta raivattiin pajukkoa, josta tehtiin yhteisötaideteos, pajupallo. Sataman vanha tupakkakoppi sai nuorten ideoimana ja yhdessä tekemällä uuden paikan ja ilmeen ja niemenkärkeen valmistettiin porukalla penkki. Sataman viihtyisyys lisääntyi.
Viitasaarella ja Kyyjärvellä oli rohkeutta luopua "aanelosista" kunnan kehittämistyössä ja ottaa nuoret mukaan toimintaan. Aktiivinen kuntalaisuus alkaa osallisuuden kokemuksesta.
Kun kuulemisesta seuraa konkreettisia tekoja ja yhteisö otetaan tekemiseen mukaan, merkityksellisyys kasvaa. Yhdessä tehdyistä paikoista halutaan pitää huolta, valitukset vähenevät ja luottamus lisääntyy. Kuntalaisten me-henki kasvaa. Tuloksena ovat hyvinvoivat kuntalaiset ja elinvoimainen kunta.
Kirjoitettu yhdessä Niina Vuoren kanssa 22.3.2021